”Rispekti on täällä kaikki kaikessa. Joten kaikkia aina moikataan ja ollaan ystäviä, jos se
vaan mitenkään on mahdollista, eikä riidellä, kun asutaan kuitenkin samoilla kulmilla ja
nähdään melkein joka päivä.”
– Risto Vuolasvirta
Syrjäytymistä ehkäistään parhaiten huolehtimalla, että ihmisillä on työtä, mielekästä tekemistä ja paikkansa yhteiskunnassa. Toivottomuus, työttömyys ja integraation puute puolestaan johtavat pahimmillaan väkivaltaan ja jengiytymiseen.
Puotinharjun Puhos ei ole vain kauppapaikka vaan paljon enemmän lukuisille ihmisille, jotka toimivat, asioivat tai viettävät aikaansa siellä.
”Ei Puhos ole mikään vaarallinen paikka. Väitän edelleenkin, että se on yksi Helsingin turvallisimmista ostareista”
– Marko Kivikoski
”Rispekti on täällä kaikki kaikessa. Joten kaikkia aina moikataan ja ollaan ystäviä, jos se vaan mitenkään on mahdollista, eikä riidellä, kun asutaan kuitenkin samoilla kulmilla ja nähdään melkein joka päivä.”
– Risto Vuolasvirta
Monissa Euroopan kaupungeissa Puhoksen kaltaisen ilmiön nähdään luovan työpaikkoja ja houkuttelevan sekä turisteja että etnisiin vähemmistöihin lukeutuvia asiakkaita. Se näyttäytyy siis kaupallisin termein merkittävänä markkinarakona.
Puhos – itähelsinkiläisestä ostarista kulttuurien keitaaksi
Vuonna 1965 avattu Puhoksen ostoskeskus on paljon enemmän kuin kauppapaikka – se on Suomen oloissa pikemminkin oma ilmiönsä ja ekosysteeminsä. Ensimmäisen kukoistuksensa Puotinharjussa sijaitseva Puhos koki modernin kaupankäynnin airuena ja Itä-Helsingin ylpeyden aiheena. Sittemmin aika ajoi siitä ohi, ja Puhoksesta etnisine puoteineen, kahviloineen ja ravintoloineen muotoutui 2000-luvulla Suomessa ainutlaatuinen kulttuurien keidas.
Joonas Kervisen kirjoittama ja Sami Mannerheimon valokuvaama visuaalinen teos on lukuisine haastatteluineen kiehtova retki legendaarisen ostoskeskuksen nykytilaan ja sen ihmisiin. Se kertoo yhteisöllisyydestä ja kulttuurien moninaisuudesta sekä näiden huomioimisesta ja merkityksestä. Tietokirjallisuutta, runoutta, proosaa ja valokuvataidetta yhdistelevään teokseen tuovat entisestään monimuotoisuutta ja sävyjä työryhmän muiden jäsenten Rebecca Gandombakhshin, Vienna Pynnösen, Despina Papadakoun ja Angela Mussen tekstit ja otokset.
Puhos on kohteena todellinen kulttuurinen aarreaitta. Vanhaa ja omapiirteistä ostoskeskusta tarkastellaan kirjassa useasta eri näkökulmasta niin historian ja arkkitehtuurin kuin identiteetin, uskonnon ja paikan moninaisten merkitysten kautta.
Puhoksen tarina kytkeytyy laajemmin kaupunkisuunnitteluun ja gentrifikaatioprosessiin herättäen kysymyksiä siitä, miten ja kenen ehdoilla kaupunkitilaa kehitetään. Omaehtoisesti muotoutunut kulttuurien kohtaamispaikka on tallennettu teokseen ennen kuin se jälleen kerran viimeisimpien kehityssuunnitelmien myötä muuttuu ja mullistuu.
Kirjan ohella hanke käsittää podcasteja, videoteoksia, kiertävän näyttelyn ja nämä verkkosivut.